lauantai 20. helmikuuta 2010

My eyes are open wide

Vaaleaa aavikkolunta,
mäkiä kinoksia
ja tähtipölyä sataa
youtubessa The Swell Season ja uusin levy Strict Joy joka toimii
ja yhtäkkiä ruutu on täynnä pauhaavaa, karhean kaunista Feeling the pull -kappaletta
vihreitä, laakeita nummikenttiä, pubeja, rosoista maata ja minä valkoisessa tai mustassa
pitkässä mekossa
rakastan tätä


ja työpuhelu
ja valoa ja lunta kaikkialla
ja aamuvuoro huomiselle
ja eilisen päivä ja iltavuoro
ja mies

ja oli joulukuinen ilta, olen menossa kotiin, bussin tulo kestää, menen Ärrälle
ja joku juo kahvia ja jokin
(enkä vieläkään tiedä mikä)
alamme jutella
seuraava kuva: iso mies itkee ja on jäässä
ja lopulta kello on puoli kaksitoista, viimeinen metro on juuri mennyt, kauppakeskus
ja minä huudan tuntemattomalle että sen lapset rakastavat sitä ja ehkä exäkin
ja että kaikki tulee olemaan hyvin ja että sen nyt pitäisi mennä johonkin

päädymme Tennispalatsin ja McDonaldsin kulmalle, siinä on joku tilanne päällä
en jaksa enää
en halua enää kuunnella
ja vakuuttaa
ja lähden ja: jokin jää
jokin paino

kuluu kuukausi
unohdan

kuluu toinen kuukausi
ja eilinen
katson bonuskorttia
ja: nimi siinä on tuttu
kasvot ovat tutut
sama mies
ja: se selvisi
tajuan
mies pysähtyy ja
se ei sano mitään
mutta katsoo
muistaako?
en tiedä
tiedän


"-- and by the way, I made it through the day."

Ei kommentteja: