minä kuuntelin sitä hetken
ja sitten: alkaa hymyilyttää
ja siitä on hyvä lähteä <3
En tiedä mitä tapahtuu
mutta taidan viisastua päivä päivältä
jotenkin
kannan sydänkorua rintakehää vasten ja katson sitä, pidän kiinni tarvittaessa
ja: kaikki on hyvin
Bussipysäkki Ylästöllä
puut joiden takana, yllä taivas
aina vesiväripaletin veteensekoittunutta violettia väriä
Ja Iso Roobertinkatu joka on aina kesässä, puut jotka suodattavat säteitä
bussipysäkki jossa on aina tammikuinen, valoisa pakkaspäivä
ja ihmiset
ne aina samat
uudestaan kauniit
vaikeat
ja kaikessa kyse siitä miten ne näkee
mitä uskaltaa nähdä
katsoa
katson
rakastaa
rakastan.
ja uudelleen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti