My eyes are open wide

Vaaleaa aavikkolunta,
mäkiä kinoksia
ja tähtipölyä sataa
youtubessa The Swell Season ja uusin levy Strict Joy joka toimii
ja yhtäkkiä ruutu on täynnä pauhaavaa, karhean kaunista Feeling the pull -kappaletta
vihreitä, laakeita nummikenttiä, pubeja, rosoista maata ja minä valkoisessa tai mustassa
pitkässä mekossa
rakastan tätä


ja työpuhelu
ja valoa ja lunta kaikkialla
ja aamuvuoro huomiselle
ja eilisen päivä ja iltavuoro
ja mies

ja oli joulukuinen ilta, olen menossa kotiin, bussin tulo kestää, menen Ärrälle
ja joku juo kahvia ja jokin
(enkä vieläkään tiedä mikä)
alamme jutella
seuraava kuva: iso mies itkee ja on jäässä
ja lopulta kello on puoli kaksitoista, viimeinen metro on juuri mennyt, kauppakeskus
ja minä huudan tuntemattomalle että sen lapset rakastavat sitä ja ehkä exäkin
ja että kaikki tulee olemaan hyvin ja että sen nyt pitäisi mennä johonkin

päädymme Tennispalatsin ja McDonaldsin kulmalle, siinä on joku tilanne päällä
en jaksa enää
en halua enää kuunnella
ja vakuuttaa
ja lähden ja: jokin jää
jokin paino

kuluu kuukausi
unohdan

kuluu toinen kuukausi
ja eilinen
katson bonuskorttia
ja: nimi siinä on tuttu
kasvot ovat tutut
sama mies
ja: se selvisi
tajuan
mies pysähtyy ja
se ei sano mitään
mutta katsoo
muistaako?
en tiedä
tiedän


"-- and by the way, I made it through the day."

Olen palannut kotiin taas

Yhtäkkiä, se kävelee vastaan.
Ikävä.
Kaipaus kylmiin valkoisiin peltomaisemiin tai viljan keltaiseen
rappuset ylös ja alas ja liikuntasali ja aula
ja kirjasto ja toinen aula ja
ajattelin pitkään että jos
jos kävelisin samaa katua, istuisin ja lukisin Helsingin Sanomia
kävelisin juna-asemalle
kävelisin juna-asemalta pois
aika palaisi

että ja jos
ja siirsin kuvat syrjään
jotain katosi
ja tänään: lost and found
ote.

Eilinen,
kiitos eiliselle
menen bussiin, toinen vakiopaikka, keskitasanteelta ensimmäiset penkit ja
joku hymyilee toiselta penkkiriviltä
ja siinä on jotain tuttua
Ajamme varsinaisen pysäkin ohi
kävellään takaisin
ja töiden jälkeen
tässä on jotain tuttua

Löydän itseäni
niin pitkästä aikaa uudestaan
puhe kulkee, en pelkää mitään, en jännitä mitään


olen ollut ihastunut tai jotain
koska tämä loisti samaa valoa
oli jotenkin samaa kuin minä
ja jäin kaipaamaan sitä
tartuin kii
enkä muistanut: se valo,
minun valoni
on minussa.
eikä se mihinkään ole kadonnut.

Jos tähdillä on nimet

En tiedä miten
(mutta sillä ei ole väliä)
ihme tapahtui
ihmeitä tapahtui

On perjantai-ilta, pöydissä lappuja, kynä ja me saamme tehtäväksi kirjoittaa kolme arkipäiväistä lausetta.
Näyttelijät keräävät laput, sketsi alkaa, kaksi miestä nakkikioskilla
Olen kirjoittanut "Hiero hartioitani", toinen pöytäseuralaisista "Tänään en anna" ja sitten, replat luetaan. Hajoilen naurusta, ilta toimii, valkoviini lasissa toimii, kaikki

Eilen töissä, olen kokovalkoisissa
työ on liukuhihnaa, pullat rullaa ja taas: kaikki toimii
en tunne ihmistä joka seisoo ja tekee työtä omalla puolellaan, minua vastapäätä
en tunne ihmisiä mutta työ sujuu
ja: tuntemattomat puhuvat <3

kahvitauolla luen vanhaa Ilonaa, löydän runon
ja jollain tavalla
se on niin kaunis että minua alkaa itkettää

Tänään luen "Nukun tämän vuodenajan" uudestaan
http://www.lukukeskus.fi/lehdet/kiiltomato_net/sanna_karlstrom.html
<3

Ystävänpäivä

Piano. Pieniä voimakkaita askeleita. Kohtaaminen

Olen itkenyt tällä viikolla
olen nauranut tällä viikolla
katsonut lumesta kaunista kalliota

Leijonakuningas

Kun musiikki alkoi
minä kuuntelin sitä hetken
ja sitten: alkaa hymyilyttää
ja siitä on hyvä lähteä <3

En tiedä mitä tapahtuu
mutta taidan viisastua päivä päivältä
jotenkin
kannan sydänkorua rintakehää vasten ja katson sitä, pidän kiinni tarvittaessa
ja: kaikki on hyvin

Bussipysäkki Ylästöllä
puut joiden takana, yllä taivas
aina vesiväripaletin veteensekoittunutta violettia väriä
Ja Iso Roobertinkatu joka on aina kesässä, puut jotka suodattavat säteitä
bussipysäkki jossa on aina tammikuinen, valoisa pakkaspäivä

ja ihmiset
ne aina samat
uudestaan kauniit
vaikeat
ja kaikessa kyse siitä miten ne näkee
mitä uskaltaa nähdä
katsoa
katson
rakastaa
rakastan.
ja uudelleen

Closer

Vesilammikon jäätynyt, herkkä pinta
Ohut jääkerros lumen päällä, kiiltävä ja kaunis.

Joskus
pysähtyminen tähän hetkeen, tässä, nyt
Havahtuminen

Olen kuunnellut kerta toisensa jälkeen Aimee Mannin kappaletta Wise up
ja kostuttanut silmiäni

Näytellessä kaikki tunteet on ihan okei
siinä pelko kohdistuu johonkin ihan muuhun
ja taas, kun se olen minä joka itkee, joka nauraa
olen iholla
päästän iholle
eikä mikään voi olla pelottavampaa kuin se
eikä mikään voi olla todellisempaa kuin se

Alan opetella näitä tunteita
uskaltamaan.

"It's not going to stop
'til you wise up."

Että löydän
enemmän perille
minuna, lavalla.

Valmis.

Kuplia
kupliva,
hyvä olo <3

Olen herännyt aikaisin
mennyt takaisin nukkumaan

tärissyt vihasta pesualtaan äärellä
pitkästä, pitkästä aikaa
ja tullut vapaammaksi
maailma taas kauniiksi

Olen nauranut
laulanut parisen kertaa täydellisesti nuotin vierestä
ja vain alkanut nauraa
vapaana
rakastan tätä,
rakastan

Ja pidän taas kädellä kääretortun loppuja
enkä tiedä
osaanko näytellä
tai näyttelenkö kuinka hyvin
enkä tiedä vieläkään

kuuntelen uudelleen Little Miss Sunshineä
enkä ota paineita siitä löytämisestä
se hetki kun en tiedosta
kun olen
kun teen

kun olen
läsnä

Hei tie

Joskus käy näin:
etsii jotain ja löytää ihan jotain muuta
Katie Melua ja kauhea, kamala, tuttu, rakas, vaikea kappale Piece by piece
(olen päätynyt seminaariin, meillä on teatteri-ilmaisua aamusta, olen väsynyt ja keskellä joukkoa tuntemattomia aikuisia jotka muuttuvat teini-ikäisiksi harjoitusten myötä, jossain vaiheessa soi Melua ja minun silmäni räpsähtävät auki.)

Ja sitten,
nopea tapaaminen
jään Kaisaniemeen,
kävelen pois
metrolle
sitten kotiin
tukka on kostea


kaunis valkoinen
minun kylpyhuoneeni
huone kesken, remontissa
samalla valmis,
rakas.
Lämmin suihku ja Bliwin Puna-apila&Kamomilla suihkugeeli
iho hehkuu
tuoksuu
muistan.

Snö

Aurinko on kiinni monella säikeellä,
keltainen
kultainen pallo
Olen nähnyt unia keskeneräisistä asioista
Aamulla: ai niin
ne juhlat silloin
Ankkarockiin tuleva The Baseballs
kaksi ihmistä
katu Punavuoressa.

Herään aamulla valkoiseen
kauniiseen
ja muistan:
ihminen on unen kuva





Kun herään, soitan sinulle.
Ihan kohta

Sä saat pilvet pakenemaan

ja se on tosi jees <3

Love actually

Auringonnousu.

Olen päättänyt usein että tämä oli nyt tässä
että en jaksa, en halua
että en vatvo enää, en jää mihinkään vanhaan
ja silti
silti varmaan rakkain ihminen jonka tapaan tällä viikolla
on luokkakaveri neljän vuoden takaa.
Johon olen kyllästynyt monta kertaa.
Jonka olen vienyt humalaisena kotiini
Jota olen rauhoitellut seuraavana aamuna.
Joku joka on yhä kaunis
ja välillä havahdun:
minä näytän peilissä samalta kuin hän

Auringonnousu
nopea aamu
rankka päivä
ja minä vain nauran
poskiontelot painavat flunssasta
kaupan ovi tuo kylmää ilmaa sisään
ja sitten
minä vain nauran
Kaksi, kolme miesasiakasta ruokaostoksineen alkavat hymyillä ja niitä naurattaa
kerron että olen väsynyt
mutta samaan aikaan en voi lopettaa nauramista


Aion olla iloinen.
Aion olla onnellinen.

Tämä blogi on perustettu idealle löytää jokaisesta päivästä pieniä ilon- tai onnen aiheita
Mahdolliset kirjoitusvirheet ym. kuuluvat asiaan.


Menen Kamppiin
ostan suihkugeelin sijaan Love etc. tuoksun Body Shopista
Menen Wayne's coffeehin kaakaolle
levy soittaa Egotrippiä ja J. Karjalaista,
on kaikki niin kuin ennenkin
Tuoksussa on ripaus vanilijaa.