Kannat jumalaa sisälläsi

Olen istunut alas
tsekannut työvuorolistat ja ollut ylpeä:
kalenteri on täynnä oransseja (eli työ)päiviä

olen istunut alas
painan otsan beigeihin lempparihousuihin
päällä se sininen, turkoosi Marimekon paita

olen istunut alas
metroon Kampissa
tyttö toisella puolella näyttää tutulta
on pakko kysyä
on se
moih
vuodesta 2008 on aikaa

olen istunut alas
Sörnäisten jälkeen aurinko osuu suoraan metroon
minuun
luen Eat, Pray, Love pokkaria ja Elizabeth on äskettäin päässyt Intiaan
olen onnellinen tässä

olen istunut alas
taksiin
aamu on sateinen ja viileä
pälätän paljon
paluumatkalla taksikuskilla on asiaa
tuon oman osuuteni joo mennyt mikä mennyt
puolet paluumatkasta nojaan pehmeään takapenkkiin
Oopperan kohdalla on ruuhkaista
sateista

olen lähtenyt uudestaan liikkelle
tarkoituksena mennä katsomaan Tigin hiusmallikoitos
en ensin löydä Simonkatua ja kun löydän oikeaa paikkaa ei löydy okke kävellään Kamppiin
ulkona on sateista
ollut koko päivän
(odotan 14B:tä, nainen 14
on lähdössä illalla Ruotsiin
toivotan hyvää matkaa
bussit tulevat)
juon Kaakaopuussa talon kaakaon
(se on se perinteisin
suklaa sulaa suuhun)
luen Eat Pray Lovea
Elizabeth on juuri päässyt Intiaan ja yrittää meditoita
lause osuu
"Om Namah Shivaya
Kunnioitan jumaluutta joka asuu minussa"

olen ollut töissä lauantaina
mies, 50-60 -vuotias sanoo että kun sä vanhenet nii tiedät tän sitten
kysyy miksi tulen esittelemään tuotetta juuri hänelle, että eikös mun pitäisi valikoida asiakkaat tarkemmin
olen flunssassa
toivotan pariskunnalle hyvät viikonloput ja lähden
silmät kostuu, päähän sattuu, pidän tauon, jatkan eri lailla
olin eilen töissä ja päivä menee paremmin
päivän jälkeen olen ylpeä ja väsynyt

olen tarttunut kommentteihin
tarttunut ihmisiin
yksittäisiä
yrittänyt että se ei näkyisi
mennyt muualle
unohtanut taas
että kaikki mitä etsin, kaipaan, tarvitsen
on minussa <3


"Joogit ovat kuitenkin sitä mieltä, että inhimillinen tyytymättömyys johtuu vain siitä, että olemme erehtyneet identiteetistämme. Olemme onnettomia, koska kuvittelemme olevamme pelkästään yksilöitä, yksin pelkojemme, vajavaisuuksiemme, pahoitettujen mieliemme ja kuolevaisuutemme kanssa. Kuvittelemme harhaanjohtavasti, että meidän rajoittuneet pikku egomme muodostavat kokonaisen ihmisluonnon. Emme ole tunnistaneet syvää jumalaista luontoamme. Emme ymmärrä, että jossain sisällämme asustaa ylempi Minuus, jolla on ikuinen rauha. Niin kauan kuin ei ymmärrä tätä totuutta, on joogien mukaan aina epätoivon vallassa. Tämä käsitys on ilmaistu sievästi kreikkalaisen stoalaisfilosofin Epiktetoksen ärsyyntyneessä lainauksessa: 'Kannat Jumalaa sisälläsi, sinä onneton raukka, vaan et tiedä sitä."