Iltataivas
on vauvansinistä ja poltetun oranssin punaista
katson siluettia parvekkeen ovesta
terävää olkapäätä, hiushaituvia
matkaan bussilla jonnekin
Oopperan kohdalla
iskee jokin haikeus
se palaa tänään
ikävä
soitan kappaletta uudestaan, uudestaan mietin että mitä syksy
nukun aamulla pitkään
varmuus tulee kymmenen maissa
että kaikki menee ihan okei
kaveri soittaa
ootko töissä
en tänään
nähdään asemalla
puhutaan ja kävellään
mennään juomaan teet
vastapäiseen Alepaan
ostan evästä
puhelin soi
siitä tulee hyvä olo
aion kirjoittaa
aion katsoa
aion hengittää tämän illan
tuntea syksyä
keittiöön pitää sytyttää valo
maanantai 27. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti