sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Kadulla ei näy ketään

Kuuntelen taas Veskua
Pelasta maailma on tuttu Turkuajoilta
joku soitti
itki
kuuntelen ja:
tämä on tätä hetkeä

olen itkenyt että onko tää nyt tässä ja mä oon pahoillani
nukkunut huonosti
mennyt kahville miehen kanssa ja joo
se sanoo että taidat olla omalla alallas
nauran ihmisille että mulla on kaks miestä katsomassa etten puhu omiani
toinen nauraa että ne on ihan nyrkin alla
tai jotain
toiselle että mä pistän miehet keittiöön
muisto hymyilyttää

menen perjantaina
olen varma

lauantai
ja olen väsynyt
ja Lohja on muuttunut kolmessa vuodessa
Prisma ai se on tämä
linja-autoasema muuttanut
bussissa ehkä tuttu
en mene tervehtimään
en tiedä mitä sanoa
(ootko sä)

olen ollut väsynyt
aurinko kolmen aikoihin on kaunis

olen miettinyt mistä puhun tiistaina
taisin löytää



kun hengität hengitä syvään.

Ei kommentteja: